Tiedote

Harmaiden panttereiden yhteiskuntaan
13.01.1998

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on laatinut ikääntyvän väestön taloudellisten seurausten arvioimiseksi oman pitkän aikavälinväestölaskelman, jossa on virallisista väestölaskelmista poiketen otaksuttu elinajan pidentyvän koko ensi vuosisadan ajan. Virallisissa väestöennusteissa yleensä oletetaan elinajan pidentymisen loppuvan parissa vuosikymmenessä.

Syntyvyyden, kuolleisuuden ja nettomaahanmuuton merkitystä tulevaisuuden väestökuvaan on analysoitu näitä oletuksia koskevien väestövaihtoehtojen avulla. Näin on rakennettu Alhaisen syntyvyyden, Nykyisen elinajan ja Muuttovoittovaihtoehto, joista jokainen eroaa Perusvaihtoehdosta vain nimessään esiintyvän oletuksen suhteen.

Vaikka Suomeen muuttaisi joka vuosi 5 000 henkeä enemmän kuin täältä ulkomaille, nykyisen syntyvyyden vallitessa väestö alkaisi vähetä jo 2020-luvun alussa. Nettomaahanmuutto jäänee pitkällä aikavälillä tätä selvästi pienemmäksi eikä syntyvyyskään tuntuvasti kohonne. Siksi viimeistään 2020-luvulla täällä kuolee enemmän väkeä kuin syntyy.

Syntyvyys on viime aikoina ollut Suomessa selvästi korkeampi kuin keskimäärin muissa rikkaissa maissa. Meillä sata naista synnyttää elinaikanaan keskimäärin 175 lasta. Hedelmällisyysikäisen väestön vähetessä syntyneiden vuotuinen lukumäärä alenee Muuttovoittovaihtoehdossakin kolmanneksella ja muissa väestövaihtoehdoissa vieläkin enemmän. Ellei syntyvyys huomattavasti kohoa, lapsia syntyy vuosi vuodelta yhä vähemmän.

Suomen väestön ikärakenne muuttuu suuresti tulevaisuudessa. Muuttovoittovaihtoehdossakin, jossa lasten ja nuorten väestöosuus on korkein, ikäluokat ovat sadan vuoden kuluttua kooltaan sitä pienempiä mitä vanhempia ne ovat nollavuotiaista aina 56-vuotiaisiin saakka. Perusvaihtoehdossa tämä suurin kohortti löytyy silloin vasta 75-vuotiaista.

Nykyisin 65 vuotta täyttäneitä on alle 15 prosenttia ja alle 20-vuotiaita 25 prosenttia maamme väestöstä. Vanhusten vuosisadalla eläkeikäisten väestöosuus kaksinkertaistuu niin Perusvaihtoehdossa kuin Muuttovoittovaihtoehdoissa. Vuosisadan lopulla kymmenestä suomalaisesta kolme on täyttänyt 65 vuotta, mutta vain kaksi on alle 20-vuotiaita.

Väestön huoltosuhde - lasten ja eläkeikäisten suhde sataa työikäistä kohti - aleni yhteensä kolmanneksen vuosisadan alusta viime vuosikymmenen alkupuolelle saakka, sillä lasten väestöosuus pieneni. Siitä lähtien aina ensi vuosikymmenen lopulle saakka väestömme huoltosuhde on erittäin alhainen, sillä alle 20-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä on yhteensä vähemmän kuin kaksi kolmasosaa työikäisten lukumäärästä. Huoltosuhteella mitattuna Suomen väestön ikärakenne on siis poikkeuksellisen hyvä vielä runsaan vuosikymmenen ajan.

Ensi vuosisadalla väestön huoltosuhde palaa takaisin sataan eläkeikäisten väestöosuuden kohoamisen seurauksena. Sadan vuoden kuluttua kymmenestä huollettavasta kuusi on eläkeikäistä, kun sata vuotta sitten kymmenestä huollettavasta yhdeksän oli lapsia. Tällä hetkellähän huollettavista, joita on siis poikkeuksellisen vähän työikäisiin nähden, selvästi alle 40 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä.

Jos sadassa vuodessa suomalaisen elinaikaan tulisi todella toistakymmentä vuotta lisää, varmaan myös terveiden elinvuosien määrä lisääntyisi. Silloin ei tarvitsisi raihnaisuuden takia siirtyä yhtä varhain eläkkeelle kuin nykyisin ja vanhusten tarvitsemissa hoivapalveluissa saattaa tapahtua suuria siirtymiä. Jos ensi vuosisadan lopulla todellinen eläkkeelle siirtymisikä on olennaisesti nykyistä korkeampi, on työelämässä pakko tapahtua huomattavia muutoksia, joilla tuetaan harmaiden panttereiden viihtymistä työelämässä. Kun lisäksi kansantalouden käytettävissä olevat tulot asukasta kohti näyttävät ainakin lähivuosikymmeninä lisääntyvän, on suomalaisessa yhteiskunnassa odotettavissa perusteellisia muutoksia, joita VATT yhdessä muiden tutkimusyhteisöjen kanssa kartoittaa tutkimuksissaan.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen 09-7032929


Julkaisun tilaukset:

Julkaisusihteeri Tuula Torvi 09-7032951 Fax 09-7032984

RSS-palvelut

VATT:n tiedotteet ja uusimmat julkaisut ovat saatavana myös RSS-syötteenä.


Kolumnit ja Uutiskirjeet

VATT-tiedotteet

VATT-julkaisut