Tiedote

Väitöstutkimus: Suurituloisten irtiotto muiden tulokehityksestä ei selitä köyhyyden lisääntymistä
28.05.2009

Suomen tulonjaon kehityksessä on kolme toisistaan poikkeavaa ajanjaksoa 1960-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuvuosiin. 1970-luvun puoliväliin tuloerot laskivat käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna. Sen jälkeen 1990-luvun puoliväliin asti tuloerot pysyivät lähes muuttumattomina. Tämän jälkeen tuloerot alkoivat kasvaa voimakkaasti. Jaksoa 1966–1990 voi luonnehtia Suomen pyrkimykseksi kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Sosiaaliturva esti tuloerojen kasvun laman aikana

Hieman yllättäen 1990-luvun laman aikaan käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna tuloerot eivät kasvaneet työttömyyden rajusta kasvusta huolimatta. Laman aikana sosiaaliturva esti tuloerojen kasvun. Käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna tuloerot alkoivat kasvaa vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla, jolloin eriarvoisuus kasvoi kansainvälisestikin katsoen voimakkaasti. Koska markkinoilta saatavien tulojen eli tuotannontekijätulojen eriarvoisuudessa ei tapahtunut havaittavaa muutosta 1990-luvun puolivälin jälkeen, kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea siihen, mikä on julkisen vallan rooli tulonjaon kehityksessä.

Köyhyyden kasvu ja tuloerojenkasvu kaksi eri ilmiötä

1960-luvun puolivälistä 1990-luvulle, jolloin tuloerot tasaantuivat, käytettävissä olevien tulojen kasvuvauhti oli sitä suurempaa mitä pienemmästä tulokymmenyksestä oli kyse. 1990-luvun puolivälistä lähtien tulokehitys eri tulonsaajakymmenyksissä on ollut päinvastainen, vieläpä niin, että yksi prosentti suurituloisimmista on tehnyt merkittävän irtioton muista. Toisaalta suhteellinen köyhyys on lisääntynyt samanaikaisesti, kun ylimmät tulot ovat kasvaneet. Köyhyyden kasvu ja tuloerojen kasvu ovat kuitenkin kaksi eri ilmiötä. Eriarvoisuuden kasvun aiheuttanut suurituloisten irtiotto muiden tulokehityksestä ei selitä köyhyyden lisääntymistä.

Pääomatulojenosuus bruttotuloista 54 prosenttia vuonna 2006

Käytettävissä olevien tulojen kasvu on vuodesta 1990 vuoteen 2006 tapahtunut erityisesti tulonsaajien ylimmän prosentin keskuudessa, jolloin tulo-osuudet kaksinkertaistivat 3 prosentista 6 prosenttiin. Ylimpien tulo-osuuksien kasvuun Suomessa on ensisijaisesti vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu. Tulojen koostumus on muuttunut erityisesti tulonsaajien ylimmän yhden prosentin joukossa vuodesta 1994 vuoteen 2006. Vuonna 1994 pääomatulojen osuus bruttotuloista oli 28 prosenttia, kun se vuonna 2006 oli 54 prosenttia. Vuoden 1993 verouudistus on vaikuttanut tähän kehitykseen. Eriytetty ansio- ja pääomatulojen verotus on vähentänyt verotuksen progressiivisuutta ja kasvattanut ylimpien tulonsaajien tulo-osuuksia.

VATT:n erikoistutkija Marja Riihelän väitöskirja sisältää neljä tuloeroja ja eriarvoisuutta käsittelevää esseetä tarkastellen ylimpien tulo-osuuksien kehitystä, tuloilla ja kulutuksella mitattua köyhyyttä, alueellisia tuloeroja ja verotuksen progressiivisuutta. Väitöskirjassa tarkastellaan eriarvoisuuden kehityksessä tapahtuneita muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana hyödyntäen Tilastokeskuksen Tulonjakotilastoja ja Kulutustutkimuksia. Väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 29.5.

Lisätietoja:

Marja Riihelä, 040 3045509, marja.riihela@vatt.fi

Julkaisu

Essays on income inequality, poverty and the evolution of top income shares
VATT-julkaisuja 52