Tiedote

Väitöstutkimus: Lukioiden välillä tehokkuuseroja
17.08.2009

Lukioiden välillä oli selviä tehokkuuseroja eli eroja suoritustasossa, jossa ylioppilaskirjoitusten arvosanoja oli korjattu opiskelijoiden peruskoulumenestyksellä, perhetaustalla ja koulujen resursseilla. Tällainen tehokkuuteen perustuva tarkastelutapa tuotti selvästi erilaisen lukioiden paremmuusjärjestyksen kuin pelkät ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneet lukiot menettivät yleensä kärkisijansa ja pärjäsivät tehokkuusmittarin perusteella vain keskinkertaisesti. Keskimääräinen tehokkuus ja tehokkuuden mukainen koulujen paremmuusjärjestys riippuivat myös paljon laskentamenetelmästä.

Tehokkaissa lukioissa huolehdittiin myös heikoimmista opiskelijoista

Tutkimuksessa selvitettiin myös lukioiden tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksena oli, että erot lukioiden toiminnassa ja käytännöissä olivat suhteellisen pieniä. Yhdeksän tehokkuusjakauman ääripään lukion haastatteluihin perustuvat tarkastelut paljastivat, että tehokkaissa lukioissa opettajien ja rehtorien asenne oli huolehtiva korostaen erityisesti heikkojen opiskelijoiden tukemista. Henkilöstön välisiä suhteita kuvattiin näissä kouluissa hyviksi, johtaminen ja päätöksenteko antoivat myös opettajille mahdollisuuden osallistumiseen ja opetussuunnitelmatyö koettiin koulun ja opetuksen kehittämisenä. Tehottomissa kouluissa opettajien ja rehtorien näkemykset heijastelivat jopa turhautuneisuutta opiskelijoiden heikkoihin suorituksiin. Näissä kouluissa oli myös useammin ongelmia henkilöstön välisissä suhteissa, johtamista ja päätöksentekoa luonnehdittiin joissain tapauksissa autoritääriseksi ja opetussuunnitelmatyö nähtiin enemmänkin hallinnollisena rutiinina, jolla oli vähäistä käytännön merkitystä.

Lukioiden resurssit eivät vaikuttaneet opintomenestykseen

Tärkein yksittäinen opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusmenestystä selittävä tekijä oli tutkimusten tulosten mukaan heidän aikaisempi peruskoulumenestyksensä. Perhetaustalla ja erityisesti vanhempien koulutuksella oli oma itsenäinen vaikutuksensa sen lisäksi, että se vaikutti vahvasti aikaisempaan koulumenestykseen. Lukioiden resurssien positiivisesta vaikutuksesta opiskelijoiden suoritustasoon tutkimuksessa ei saatu näyttöä. Tulosten mukaan edes 1990-luvun laman voimakas kustannusten aleneminen lukioissa ei vaikuttanut ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin ainakaan keskeisissä aineissa.

Sen sijaan 1990-luvun puolivälin lukiouudistukset, joissa siirryttiin luokattomaan opetukseen ja mahdollistettiin ylioppilastutkinnon hajauttaminen, eivät tutkimuksen tulosten mukaan parantaneet arvosanoja. Koulut, joissa opinnot kestivät keskimäärin pidempään ja joissa hajautettiin enemmän ylioppilastutkintoa, selviytyivät heikommin tuloksin ylioppilaskirjoituksista.

VATT:n ekonomisti Tanja Kirjavaisen väitöskirja sisältää viisi esseetä, jotka käsittelevät koulujen tehokkuuden määrittämistä eri menetelmin, tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ja koulujen resurssien vaikutusta opiskelijoiden suoritustasoon. Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat lähes kaikki Suomen lukiot vuosina 1990-2004. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa tiistaina 25.8.2009.

Lisätietoja:

Tanja Kirjavainen, 040-304 5586, tanja.kirjavainen@vatt.fi

Julkaisu

Essays on the efficiency of schools and student achievement
VATT-julkaisuja 53