Tiedote

VATT-vuosikirja: Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistaminen – miksi ja mihin suuntaan?
06.10.2009

VATT-vuosikirjan ”Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistaminen – miksi ja mihin suuntaan?” artikkeleissa tutkijat tarkastelevat sosiaaliturvan ja verotuksen kehittämistä sekä niistä käytävää yhteiskuntapoliittista keskustelua. Vuosikirja luo monipuolisen, laajan katsauksen molempiin suuriin teemoihin ja tuo uusia näkökulmia käynnissä olevaan keskusteluun.

Vuosikirjan teemat pohjaavat kahteen yhteiskunnalliseen uudistustyöhön: SATA-komiteaan ja verotuksen kehittämistyöryhmään. Valtioneuvosto asetti SATA-komitean kesäkuussa 2007 valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta vuoden 2009 loppuun mennessä. Syksyllä 2008 asetetun valtionvarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän uudistustarpeita vuoden 2010 loppuun mennessä.

Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia pohditaan myös muualla. Arvostettu Institute for Fiscal Studies -tutkimuslaitos kokoaa parhaillaan laajaa raporttia Ison-Britannian verojärjestelmän uudistamistarpeista. Tämän Mirrlees Review -selvityksen yhteenvetoraportti ei ole vielä valmistunut, mutta työ vaikuttaa jo suomalaiseenkin verokeskusteluun muun muassa VATT-vuosikirjan artikkelien välityksellä.

Verotus ja tulonsiirrot johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi

VATT-vuosikirja on kaksiosainen. Ensimmäisen osan artikkelit liittyvät sosiaaliturvaan ja sen uudistamiseen. Toisen osan artikkelit käsittelevät verotusta. Molempien osien ensimmäinen artikkeli, Osmo Soininvaaran ”Oikeudenmukaisuutta kustannustehokkaasti” ja Jukka Pirttilän ”Mirrlees Review ja Suomen verojärjestelmä”, tarjoilee laaja-alaisen katsauksen omaan teemaansa.

Sekä Soininvaara että Pirttilä esittävät laajan ehdotuksen toimenpiteistä, joilla suomalaista vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää voitaisiin kehittää. Kummankin kirjoittajan perustavoite on järjestelmien yksinkertaistaminen ja se, että verotus ja tulonsiirrot muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden.

Ikääntyvän työvoiman laimea kysyntä uhkaa työuratavoitteita

Seija Ilmakunnas tarkastelee eläkeuudistuksia ikääntyneiden työhönoton näkökulmasta. Kirjoittajan viesti on yksinkertainen: Viime vuosina tapahtunut yli 55-vuotiaiden työllisyysparannus on perustunut työn jatkumiseen olemassa olevissa työsuhteissa, eikä kiinnostuksesta palkata lisää varttunutta työvoimaa. Työpaikkansa nyt menettävät vanhimmat työntekijät uhkaavatkin jäädä pysyvästi pois työmarkkinoilta talouskriisin seurauksena. Samalla tavoitteet työurien pidentämiseksi nopeassa aikataulussa ovat muodostumassa entistä vaativimmiksi.

Kannattaako lisätyö? Onko asumistukijärjestelmä onnistunut?

Jussi Laitila ja Heikki Viitamäki käsittelevät kahdessa artikkelissaan työnteon kannusteita ja asuntopolitiikkaa. Kirjoittajat arvioivat mikrosimulaatiomallia käyttäen Suomen vero- ja etuusjärjestelmän taloudellisia kannustimia työn vastaanottamiseen ja lisätyön tekemiseen. Toisessa artikkelissa he tarkastelevat nykyisen asumistukijärjestelmän ongelmia ja esittelevät SATA-komiteassa esillä olleen uuden asumistukimallin, joka perustuisi kokonaisvuokraan ja lineaariseen tulosovitukseen.

Lasten kotihoidontuella negatiivinen työllisyysvaikutus

Tuomas Kosonen tarkastelee lastenhoidon tukien ja erityisesti kotihoidontuen vaikutusta äitien työn tarjonnan kannustimiin Suomessa. Lastenhoidon tukien suunnittelussa on pyritty äitien työhön osallistumisen lisäämiseen ja hedelmällisyysasteen nostamiseen. Tutkimuksen mukaan lasten kotihoidontuella on kuitenkin negatiivinen työllisyysvaikutus.

Koko arvonlisäverotus kriittiseen tarkasteluun

Essi Eerola ja Timo Rauhanen tarkastelevat arvonlisäverotusta EU:ssa ja sen kehittämistarpeita. Vaikka EU:n arvonlisäverojärjestelmä on direktiivien säätelemä, jäsenmaat voivat suhteellisen vapaasti päättää tärkeistä yksityiskohdista. Suomessakin on tarpeellista tarkastella kriittisesti koko järjestelmää yksittäisiin hyödykeryhmiin kohdistuvien muutosten sijaan.

Yritys- ja pääomaverotuksessa ristiriitaisia tavoitteita

Essi Eerola ja Seppo Kari tarkastelevat yritys- ja pääomaverotuksen uudistamistarvetta sekä eräitä muissa maissa keskusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja. Aihe on haastava, sillä siihen kohdistuu ristiriitaisia tavoitteita, joiden samanaikainen toteuttaminen on vaikeaa. Kirjoittajat arvioivat pohjoismaista eriytettyä tuloverotusta ja tarkastelevat veromalleja, joilla pääoman normaalituotto vapautetaan verosta joko yritys- tai henkilöverotuksessa.

Kiinteistöverotuksen rooli kuntien rahoituksessa

Heikki A. Loikkanen ja Teemu Lyytikäinen analysoivat kattavasti Suomen kiinteistöverojärjestelmää ja tekevät johtopäätöksiä sen kehittämistarpeista. He tarkastelevat kiinteistöverotuksen käyttäytymis- ja tulonjakovaikutuksia. Käyttäytymis- ja tulonjakovaikutukset tulevat aikaisempaa tärkeämmäksi, jos Suomessa nostetaan kiinteistöverotuksen roolia kuntien rahoituksessa.

Lisätietoja:

Essi Eerola, johtava ekonomisti, VATT, puh. 040 304 5565
Seppo Kari, tutkimusjohtaja, VATT, puh. 040 304 5531
Jaakko Pehkonen, professori, Jyväskylän yliopisto, puh. 014 260 2947

Julkaisu

Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistaminen - miksi ja mihin suuntaan?
VATT-julkaisuja 54