VATT Kolumnit ja Uutiskirjeet'

VATT NYT 2/2009

VATT NYT -tiedotuslehti kertoo tuoreimmat uutiset VATT:n tutkimustoiminnasta. Lehti on maksuton.

Tuhansien kartellien maa

Viime vuosina Suomessa on paljastunut muutamia suuria ja runsaasti julkisuutta saaneita kartelleja, kuten puukauppa-, asfaltti- ja hissikartellit. Kyseessä lienee kuitenkin vain jäävuoren huippu. Tuoreessa empiirisessä tutkimuksessaan kolme taloustieteen professoria arvioi, että vielä 1980-luvun lopulla suurin osa Suomen tehdasteollisuuden toimialoista oli luultavasti kartellisoituneita. Vaikka tämä huikea luku perustuu osittain myös sellaisen ajanjakson analysoimiseen, jolloin kartellit olivat vielä laillisia, saamme selvän kuvan siitä mikä on ollut maan tapa. Tänä päivänä kartellit ovat laittomia ja tietoisuus sekä laittomuudesta että kartellien haitoista lisääntyy jatkuvasti. Vaikka meillä ei ymmärrettävästi ole käytössä mitään tilastoja kartellien tämän hetken yleisyydestä, anekdoottinen aineisto viittaa siihen, että kartellitoiminta saattaa edelleenkin olla maan tapa. Keskeinen kysymys kuuluu: mitä väliä? Mitä haittaa kartelleista on? Eikö ole meidän kaikkien etu, että yrityksillä menee hyvin?

Työllistämistemppuja tilauksessa

Nuorten työllistämiseen on luvassa lisää varoja kevään lisätalousarviossa. Se on hyvä uutinen. Tuoreimpien työttömyyslukujen tiedottamisen yhteydessä kuultiin muitakin hyviä uutisia. Viime vuoden työttömyyskehitys osoittautui pahimpia pelkoja lohdullisemmaksi ja työministeri Anni Sinnemäen mukaan työllisyyslisäarvio tulee riittävän aikaisin.

Kööpenhaminan ilmastokokous - pannukakku vai taikinan juuri

Kööpenhaminan ilmastokokous päätyi poliittiseen julistukseen, jossa sitoudutaan toimiin kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen rajoittuu 2 celsiusasteen tasolle. Kööpenhaminassa ei kuitenkaan saatu jatkoa Kioton ilmastosopimukselle. Julistus ei sisällä oikeudellisesti sitovia pitkän aikavälin päästötavoitteita. Teollistuneet maat tosin sitoutuivat ilmoittamaan omat kansalliset päästötavoitteensa vuodelle 2020 vielä tammikuun 2010 loppuun mennessä. Samoin kehitysmaat sitoutuivat ilmoittamaan omat toimenpiteensä päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi sovittiin muun muassa teollisuusmaiden rahoituksesta kehitysmaille.

Ruuan hinta laski ennakoidusti - vai vielä enemmän?

Kuluttajatutkimuskeskus seuraa lokakuun alussa toteutetun arvonlisäverokannan alennuksen siirtymistä elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Hintaseurannan tuloksia raportoitiin työ- ja elinkeinoministeriössä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa joulukuun alussa. Alustavien tulosten mukaan elintarvikkeet halpenivat vuoden 2009 syyskuusta lokakuuhun 5,7 prosenttia. Arvonlisäveron alennuksen aiheuttama laskennallinen enimmäisvaikutus on 4,3 prosenttia. Tältä pohjalta annettiin ymmärtää, että kauppa on enemmän kuin täyttänyt lupauksensa viedä alennus täysimääräisenä hintoihin. Myös Tilastokeskuksen mukaan ruoka halpeni syyskuusta lokakuuhun 5,6 prosenttia. Tämän muutoksen tulkittiin olleen "hieman veron alennuksen vaikutusta enemmän".

Kuka palkkaisi seniorin?

Kuluvan vuoden aikana työuratavoitteita on pidennytty samanaikaisesti kun työvoiman kysyntä on hiipunut. Eläkkeelle siirtymisen tulisi myöhentyä kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tähän tarvitaan uusia lääkkeitä sekä eläkepolitiikassa että myös laajemmin työmarkkinoilla.

Ohjata ja verottaa vai pelkästään verottaa?

Julkisen talouden tasapainon ylläpitäminen on tulevina vuosina entistä haasteellisempaa, ja verotuksen tuottovaikutuksiin kohdistuukin jatkossa suuria odotuksia. Valtiovarainministeriön verotyöryhmältä odotetaan myös ehdotuksia rakenteellisista muutoksista, jotka edistäisivät talouden kasvua ja lisäisivät verotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kilpailutus haittaa vapaaehtoistyötä

Viime aikoina on julkisten palvelujen kilpailutuksesta etsitty mahdollisuuksia tehostaa ja parantaa palveluja. Kilpailutuksella ja yritystoiminnan edistämisellä on myös nähty olevan merkittävää potentiaalia uusien työpaikkojen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjänä. Kaikki nämä argumentit ovat perusteltavissa, mutta ylilyönneiltäkään ei ole vältytty.

Kotirouva Ahvenanmaa tahtoo päättää tuloistaan

Kun Ahvenanmaan sosiaalidemokraatitkin ovat ryhtyneet elättämään toivoa verotusoikeuden siirrosta Ahvenanmaalle, voi sanoa, että uusi lehti on käännetty maakunnan poliittisessa historiassa. Maakuntapäivien verotustyöryhmä antoi maakunnan hallitukselle ja edelleen maakunnan tilasto- ja tutkimustoimistolle ÅSUB:lle (Ålands statistik- och utredningsbyrå) tehtäväksi selvittää, mitä seuraisi, jos verotusoikeus siirrettäisiin Suomen valtiolta maakunnan hallitukselle. Näin kirjoittaa erikoistutkija Jouko Kinnunen kolumnissaan.

PARASkaan ei ole kaikki

Talouskriisi iski kuntiin. Niiden verotulot supistuvat roimasti ja kuntien velkaantuneisuus kasvaa lähivuosina useilla miljardeilla euroilla. Kuntien tuottavuustalkoista eli PARAS-hankkeesta ei ole välittömästi autuaaksi tekeväksi lääkkeeksi. Tuottavuusuudistuksin voidaan hoitaa nyt syntyvästä rahoitusvajeesta korkeintaan vain pieni osa.

Melkein – muttei ihan

Talven kuluessa käytiin tiukka vääntö suomalaisen arviointitutkimuksen tulevaisuudesta. Vierasjoukkueen muodostivat julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista aidosti kiinnostuneet tutkijat ja virkamiehet. Kotijoukkueena toimivat vanhat ennakkoluulot viimeisenä lukkonaan – ei enempää eikä vähempää kuin – perustuslaki. Monenlaisten pelitilanteiden jälkeen kotijoukkue vei tämän osaottelun loppupelin hieman kyseenalaisella rangaistuspotkulla. Siedettävän tasaväkinen kamppailu valaa kuitenkin uskoa entistä luotettavamman arviointitutkimuksen tulevaisuudelle. Asiantuntijoiden veikkaama 6 – 0 tulos olisi nimittäin pudottanut vierasjoukkueen pitkäksi aikaa alasarjoihin.