Julkaisut teemoittain
Julkaisut henkilöittäin

Julkisen talouden kestävyysvaje ja eläkeiän nostaminen

Tekijät:
Oksanen Heikki
Julkaisu: VATT-tutkimuksia 177
Päiväys: 28.10.2014
Abstrakti: Tutkimuksessa tarkastellaan vanhuuseläkeiän merkittävää nostamista, ensin viidellä vuodella 10 vuoden aikana ja vasta sen jälkeen sen sitomista elinajan pitenemiseen. Selvitystä tarvitaan, jotta saadaan perusteltu kokonaiskuva politiikan vaihtoehdosta, jolla alennetaan maksurasitusta ja silti turvataan sekä kohtuulliset eläkkeet että muidenkin ikäsidonnaisten julkisten menojen rahoitus.

Syyskuussa 2014 tehty työmarkkinajärjestöjen sopimus eläkeuudistuksista merkitsee varsin vaatimatonta eläkeiän nostamista. Eläkevuosien ja työvuosien suhde ei alenisi, vaan pikemminkin nousisi edelleen hiukan. Suunnilleen nykyinen maksutaso pitäisi eläkesektorin rahoituksen tasapainossa.

Eläkeiän nostamista syyskuista sopimusta enemmän voidaan perustella sillä, että eläkeikä Suomessa on jäänyt suhteellisen alhaiseksi. Tämä rajoittaa talouden tuotantokykyä ja veropohjaa. Veropohjaa on vahvistettava muun muassa muiden ikäsidonnaisten julkisten menojen kuin eläkkeiden kasvupaineiden vuoksi. Vanhuuseläkkeen alaikärajalla on oletettavasti merkittävä ohjaava vaikutus työtehtäviin ja työllistymiseen jo paljon ennen odotettua eläkkeelle siirtymistä. Signaalin alaikärajan nostamisesta olisi oltava selvä, jotta työantajien 50–60-vuotiaita koskeva henkilöstöpolitiikka ja palkansaajien omat työurasuunnitelmat tähtäisivät nykyistä korkeampaan eläkeikään.

Kestävyysvaje on viime aikoina ollut esillä paljon, mutta sen merkitys on jäänyt hämäräksi eikä julkisen talouden ongelmien vakavuutta täysin ymmärretä. Kymmenen vuoden aikana 1999–2008 Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen eikä kestävyysvajetta silloisten laskelmien mukaan ollut. Sen jälkeen laaja kansainvälinen talouskriisi iski Suomen talouteen voimakkaasti. Tuotanto asukasta kohti on nyt vuoden 2005 tasolla, veroaste on noussut ja korkean kustannustason takia talouden yleiset näkymät ovat heikot. Kasvavien ikäsidonnaisten menojen rahoittaminen verotusta kiristämällä voi osoittautua käytännössä mahdottomaksi. Verojen nostamisella olisi joka tapauksessa merkittäviä haittavaikutuksia.

Hallitus on asettanut rakennepoliittisen ohjelmansa tavoitteeksi kestävyysvajeen poistamisen. Vajeeksi arvioitiin elokuussa 2014 neljä prosenttia bkt:sta. Sen poistamisesta eläkeuudistuksen osuudeksi asetettiin yksi prosenttiyksikkö ja syyskuun sopimuksen arvioitiin vastaavan tätä. Lisäksi hallituksen tavoite on poistaa kestävyysvaje nostamalla työllisyysasteita muissakin ikäluokissa ja tehostamalla julkista hallintoa ja palvelutuotantoa. Suurelta osin toimenpiteet ovat avoimina. Syyskuussa tehdyn sopimuksen mukaan eläkeuudistuksen vaikutuksia arvioidaan ja mahdollisia tarkistuksia tehtäisiinkin vuonna 2019 ja sen jälkeen säännöllisesti. Sopimuksen vaikutusten arviointiin tarvitaan mahdollisimman kattavia selvityksiä uudistusten vaihtoehdoista.

Julkaisun tiedote »»

Avainsanat: eläkkeet, eläkeikä, kestävyysvaje, julkinen talous
JEL-luokat:
H600 - National Budget, Deficit, and Debt: General
H550 - Social Security and Public Pensions
H110 - Structure, Scope, and Performance of Government
Alueet:
Julkisten palvelujen vaikuttavuus
ISBN: 978-952-274-120-2 (nid.)
ISBN: 978-952-274-121-9 (PDF)
Kokoteksti: PDF-dokumentti