logo

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 

on soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö, joka tuottaa tutkimustietoa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen vaihtoehtoja koskevan keskustelun tueksi.

VATT-kolumni

Mitä on Pariisin takana?

Pariisissa solmittiin 12. päivä joulukuuta 2015 historiallinen ilmastosopimus. Nokian takana on kuulemma metsää. Pariisin takana on aurinkoa, tuulta, aaltoja, sähköautoja, älykkäitä sähköverkkoja ja monia muita innovaatioita, joita me emme vielä tiedä edes olevan olemassa.

VATT Policy Brief

VATT Policy Brief on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen artikkelisarja, joka esittelee taloustieteellisiä näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Artikkelit julkaistaan VATT:n verkkosivuilla neljä kertaa vuodessa.

Tutustu Policy Brief -artikkelisarjaan

VATT Analyysi

VATT Analyysi -sarjan tarkoitus on tarjota parhaan ja ajankohtaisen tutkimustiedon valossa päättäjille ja kansalaisille yleistajuista tietoa talouspolitiikan ja kansantalouden kysymyksistä.

Tutustu VATT Analyysi -julkaisusarjaan

Viikon seminaari

11.02.2016 Jaakko Meriläinen (Stockholm University, IIES)

Primary effects in open-list elections


Katso kaikki VATT seminaarit »

Uusimmat julkaisut

Firm types, price-setting strategies, and consumption-tax incidence »»


The Elasticity of Taxable Income: Evidence from Changes in Municipal Income Tax Rates in Finland »»


Who Benefits from Public Housing? »»


Uusimmat julkaisut »

Uutiset

Veropoliittisilla päätöksillä vain maltillinen vaikutus työntekoon
29.01.2016

Tuloveropolitiikalla on vain maltillinen vaikutus ihmisten työntekoon liittyviin päätöksiin kuten tehdyn työn määrään. Näin todetaan 26.1. julkistetussa VNK:lle tehdyssä raportissa. Koti- ja ulkomaisen tutkimuskirjallisuuden perusteella tuloverojen vaikutus työntekoon ja ansaittuihin tuloihin on pieni erityisesti tavanomaisessa palkkatyössä oleville.


VATT:lle uusi neuvottelukunta
22.01.2016

VATT vahvistaa strategista suunnitteluaan ja uudistumistaan uuden neuvottelukunnan myötä. VATT:n uuden neuvottelukunnan puheenjohtajan, professori Otto Toivasen mukaan luova toiminta hyötyy niin sanotuista kasautumiseduista: kun samantapainen toiminta keskittyy jollekin tietylle alueelle, se hyödyttää kaikkia alan toimijoita.


Kustannus-hyötyanalyysiä hyödynnettävä nykyistä laajemmin säädöshankkeiden onnistumisen arvioinnissa
12.01.2016

Kustannus-hyötyanalyysiä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän lakimuutosten vaikutusten arvioinnissa. Kustannus-hyötyanalyysi tarjoaisi johdonmukaisen ja periaatteessa yksinkertaisen tavan arvioida säädöshankkeiden onnistumista.


VATT hakee korkeakouluharjoittelijoita (8 harjoittelupaikkaa)
23.12.2015

Koulutusala, jonka opiskelijoita haetaan harjoittelijoiksi ovat taloustiede, ekonometria, tilastotiede, matematiikka ja ympäristötaloustiede. Tarkemmat tiedot harjoittelupaikoista löydät hakuilmoituksesta www.valtiolle.fi -palvelusta (ID 28-626-2015).


Myös hyvätuloiset hyötyvät Helsingin kaupungin edullisista vuokra-asunnoista
17.12.2015

Helsingin kaupungin omistamat ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Asukkaat saavat siis alemman vuokran muodossa kaupungilta tulonsiirron. Tämä tulonsiirto on vuokralla asuvaa kotitaloutta kohden keskimäärin 4 500 euroa vuodessa. Merkittävä osa tulonsiirrosta menee hyvätuloisille kotitalouksille.


Pikkukuntien äänestäjien taktikointi onnistui
09.12.2015

VATT:n tutkimuksen mukaan pienten liitoskuntien äänestäjät keskittivät ääniään muutamille oman kunnan ehdokkaille. Keskittämisellä haluttiin vaikuttaa paikalliseen edustukseen kunnanvaltuustossa ja siten lähipalveluiden saatavuuteen myös kuntaliitosten jälkeen. Taktikointi onnistui ja toi pienille liitoskunnille lisäedustajia valtuustoon.


kuva

Policy Brief 3-2015: Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
03.12.2015

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää energiajärjestelmien muuttumista hiilineutraaleiksi. Kyseessä on valtaisa muutos fossiilisista energialähteistä kohti uusiutuvia energiatuotannon muotoja. Suomessa ollaan huolissaan EU:n päästökaupan haitallisesta vaikutuksesta teollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn, vaikka tästä on toistaiseksi vähän todellista näyttöä.


kuva

Suomalaisten suhtautuminen ydinvoimaan: ympäristö ja energiaomavaraisuus etusijalla
16.11.2015

Suomalaisten ydinvoimakantoihin vaikuttavat energiaomavaraisuus, ydinvoimatuotannossa syntyvä radioaktiivinen jäte ja mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus. Suomen kilpailukyky ja työllisyysvaikutukset ovat tärkeitä tekijöitä, mutta vasta ympäristönäkökohtien ja energiaomavaraisuuden jälkeen.


Markus Jäntti

Professori Markus Jäntti VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteiseen julkistalouden professuuriin
23.10.2015

Tukholman yliopiston professori, VTT Markus Jäntti on kutsuttu VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteiseen julkistalouden professorin tehtävään lokakuun 2015 alusta lukien.


uutiskuva

Talouspolitiikan mahdollisuuksia: Elpyykö Suomi viennillä?
20.10.2015

Talouden rakennemuutos näkyy mm. viennin palveluvaltaistumisena. Palvelujen vienti on jo tavaraviennin suuruusluokkaa. -Henkeä kohden laskettu kansantuote kasvaa ensi vuosikymmenellä hieman alle puolentoista prosentin vuosivauhtia. Vaikka tällainen suotuisa skenaario viennin vauhdittamasta kasvusta toteutuisikin, julkisen talouden tasapainotus ei silti toteudu itsestään, vaan velkasuhde nousee ilman talouspoliittisia toimia yli 95 prosentin tasolle vuonna 2030, kertoo yksikönjohtaja Juha Honkatukia.


Yhtenäinen alv-verokanta 16 prosenttiin
08.10.2015

Suomessa yleinen kulutusvero eli arvonlisävero tuottaa noin viidenneksen kaikista verotuloista. Alv-pohjasta puuttuu n. 40% kansantalouden kulutusmenoista. VATT on tehnyt laskelmia laajapohjaisesta ja yhteen verokantaan perustuvasta arvonlisäverojärjestelmästä. Alennettujen verokantojen poistaminen ja veropohjan laajentaminen asettaisivat yhtenäisen verokannan noin 16 prosenttiin. Uudistus tuottaisi nykyisen verokertymän 8 prosenttiyksikköä nykyistä verokantaa alemmalla verokannalla.


uutiskuva

Kainuun hallintokokeilun kustannusvaikutukset
24.09.2015

VATT:n tutkimustulosten mukaan hallintokokeilun avulla saadut vuosien 2005–2009 kustannussäästöt olivat 4–34 miljoonaa euroa, riippuen käytettävästä menoja koskevasta tilastotiedosta. Aiemmat valtiovarainministeriön teettämät arviot, joissa Kainuuta on verrattu koko maan keskimääräiseen kehitykseen, ovat päätyneet huomattavasti suurempiin säästövaikutuksiin.


uutiskuva

Korjausrakentaminen kannattavaa koko kansantaloudelle - vähentää energian kulutusta
15.09.2015

Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää energian loppukäyttöä 20 % ennustetusta loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä. Korjausrakentamisella voidaan osaltaan vähentää energian kulutusta ja se on myös kannattavaa koko kansantaloudelle, käy ilmi VATT:n julkaisusta.


uutiskuva

Miten ilmastopolitiikka ja päästökauppa vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn?
20.08.2015

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan ilmastopolitiikan ja päästökaupan vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ovat olleet korkeintaan lieviä. Lievät vaikutukset saattavat johtua tietyillä toimialoilla päästöoikeuksien matalasta hinnasta ja ilmaisjaosta sekä päästötavoitteiden löyhyydestä.


hakuilmoitus

Anni Huhtala VATT:n ylijohtajaksi
13.08.2015

Valtioneuvosto on tänään 13. elokuuta nimittänyt filosofian tohtori Anni Huhtalan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajan virkaan 1.9.2015 - 31.8.2020 väliseksi ajaksi.


Työnteon kannustimet - mitä jää käteen?
11.08.2015

Miten vero- ja etuusjärjestelmien rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat työnteon kannustavuuteen vuonna 2015. Tätä selvitettiin VATT:n juuri ilmestyneessä muistiossa. Kannustimia parantamalla halutaan edesauttaa työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia hakeutumaan työmarkkinoille sekä ansiotyössä olevia työskentelemään aiempaa enemmän ja tehokkaammin.


Opintotuen tulorajoilla vaikutuksia opiskelijoiden työssäkäyntiin
2.7.2015

Opintotuen tulorajoilla on VATT:n tutkimuksen mukaan huomattavia vaikutuksia opiskelijoiden työntarjontaan. Tuloksia selittää opintotuen takaisinperinnän aiheuttama poikkeuksellisen suuri kannustin. Opiskelijoiden työmarkkinat poikkeavat muusta väestöstä. Esimerkiksi opintoihin liittyvässä työharjoittelussa palkan suuruus ei välttämättä ole keskeinen tekijä.


uutiskuva

Policy Brief: Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
29.6.2015

Keskustelu rakenteellisen työttömyyden lisääntymisestä viriää aina, kun työttömyysaste nousee tai pysyy kauan korkeana. Rakenteellisen työttömyyden taso antaa suuntaviivat hallituksen talous- ja työvoimapolitiikalle. Viime aikoina rakenteellisen työttömyyden riski on jonkin verran kasvanut.


Vain osa yrityksistä hyödyntää korotettuja poistoja
17.6.2015

Hallitus päätti vuonna 2009 elvytyspaketin osana korottaa tuotannollisten investointien poistot kaksinkertaisiksi kahden vuoden määräajaksi. VATT:n selvityksen mukaan vain suhteellisen pieni joukko investoineista yrityksistä on hyödyntänyt korotettuja poistoja. Erityisesti investoinnin koolla on merkittävä yhteys käyttöasteeseen.


Kotimaiset edistykselliset biopolttoaineet kansantalouden kannalta paras vaihtoehto
16.6.2015

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ovat arvioineet osana TransSmart-tutkimusohjelmaa, millä toimenpiteillä ja millä kustannuksilla voidaan saavuttaa tieliikenteen hiilidioksidipäästöissä jopa 40 %:n vähenemä vuoteen 2030 mennessä vertailuvuoteen 2005 nähden. Hankkeen päärahoittaja oli työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).


Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaiset kustannukset ja taloudellinen toiminta Suomessa
11.6.2015

VATT:n selvityksessä tarkastellaan Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskeluaikaisia taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Selvityksessä keskitytään korkeakoulujen resurssikustannusten, kotimaisten opiskelijoiden syrjäytymisen sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluaikaisten menojen ja tulojen arviointiin. Tutkimus on toteutettu Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n tilauksesta.


Koulujen lakkauttaminen ei vaikuta oppilaiden koulumenestykseen
5.6.2015

Koulunsa lakkauttamisen vuoksi opinahjoaan vaihtamaan joutuvat oppilaat eivät pärjää muita heikommin koulussa. VATT:n tutkijan Ramin Izadin tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin koulujen lakkauttamisen vaikutusta oppilaiden yhdeksännen luokan arvosanoihin, yhteishaussa onnistumiseen sekä lukiosta valmistumistodennäköisyyteen.


VATT Analyysi: Kuntien valtionosuusjärjestelmä jarruttaa kaupungistumista
13.5.2015

Valtionosuusjärjestelmä ja verotus kannustavat ihmisiä asumaan matalan tuottavuuden alueilla kasvukeskusten asemesta. Tämä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia, todetaan tänään julkaistussa VATT Analyysissä.


Teknologinen kehitys ja ulkoistaminen ovat korvanneet teollisuuden suorittavia työpaikkoja
25.3.2015

Teknologinen kehitys ja viime vuosina myös tuotantoprosessien siirtäminen ulkomaille ovat kiihtyvällä vauhdilla korvanneet suorittavia työpaikkoja teollisuudessa. Erityisesti rutiininomaisia työtehtäviä, jotka eivät edellytä ihmisten välistä kanssakäymistä, on korvautunut.


Kansainväliset verosäännöt remontin tarpeessa
17.3.2015

Nykyiset kansainvälisen yritysverotuksen säännökset vääristävät yritysten ja maiden päätöksentekoa. Yksittäiset maat voivat reagoida sopeuttamalla yhteisöverokantaa ja -pohjaa. Ongelmat liittyvät kuitenkin kansainvälisen yritysverojärjestelmän perusperiaatteisiin, joten kansainvälisen yhteisön tulisi panostaa verotusoikeuden jakoa koskevien sääntöjen kehittämiseen.


Asumistuella ei suoraa yhteyttä kannustinloukkuihin
26.2.2015

Julkisuudessa puhutaan usein kannustinloukuista, joilla viitataan sosiaalitukien pienenemiseen tulojen kasvaessa. VATT:n tutkimuksen mukaan asumistuen tuloraja ei vaikuta yksinasuvien työntekijöiden päätöksiin siitä kuinka paljon he ansaitsevat tuloja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei asumistuella voisi olla muita käyttäytymisvaikutuksia.


Policy Brief: Mihin perintöveroa tarvitaan?
20.2.2015

Perintöverosta käydään jatkuvaa keskustelua julkisuudessa. Perintövero liittyy läheisesti luovutusvoittoverotukseen ja joissakin tapauksissa täydentää sen aukkoja. Toisaalta perintöverolla on myös riippumaton tehtävänsä osana verotuksen kokonaisuutta. Molempia veroja tarvitaan osana hyvin toimivaa verojärjestelmää. Keskeinen kysymys on, kuinka näiden kahden veron yhteensovittaminen on syytä tehdä.


Perintö- ja lahjavero osana verojärjestelmää
20.2.2015

Tuoreessa muistiossa käsitellään keskeisimpiä perintö- ja lahjaverolle tarjottuja rooleja verojärjestelmässä sekä tarkastellaan perintöverotusta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ja kansainvälisessä ympäristössä. Kirjallisuuden mukaan perintö- ja lahjaverolla voi olla pysyvä rooli verojärjestelmässä, mahdollisista negatiivisistakin vaikutuksista huolimatta.



Tilaa RSS-lukijaan rss